Lotta 2 vuotta

Lotta-Roosa pari päivää ennen juhlapäivää omalla pihalla tarkkailemassa...

 

Mihin on mahtanutkaan aika mennä, kun jo kaksi ihanaa vuotta yhteistä taivalta on takana. Näin äitienpäivän kynnyksellä rakas Lotta-Roosamme on täyttänyt 2 vuotta.

 

Kaksi vuotta ja jo hitusen harmaata pigmenttiä tukassasi on. Toivottavasti et sentään toisten koirien temmellyksestä ole harmaaksi itseäsi saanut. Kauniit karhumaiset ja äidilliset piirteesi säilyttänyt olet, vaikka pienemmät sinua melkein joka päivä pyörittävät ja hännässäsikin roikkuvat.

 

Leikkiin jaksat tarttua ja huolta toisista pidät äidin vaistollasi, joka sinusta rakas koiramme huokuu kaikin tavoin.

 

Yhteinen taival on ollut vauhdikasta ja antoisaa. Nyt juhlitaan oikein kunnolla lahjojen ja herkuttelujen parissa. Herkut mieleisiksi valittu on ja juhlimme auringon helliessä juhlapäivänäsi, missäpä muuallakaan kuin kodin turvallisessa ilmapiirissä.

 

Onnea suklaanruskea Lotta-kulta!

 

Kevättä kohden

 

Lumikasoja olemme odotelleet sulaviksi jo tovin. Viime viikko toi toivon keväästä, kun vesisateet alkoivat. Sadetta on riittänyt ja lumi on sulanut pihamaalta lähes olemattomiin. Puutarhan ystävänä kauhistuttaa kaikki tulevat työt, mutta meidän kolmea ns. mutatassua ei kevät haittaa. Päinvastoin uusia hajuja ja nuuhkimista on riittänyt niin paljon, että taas on se vuoden mutaisin aika… kuonot ja tassut mullassa… jalkoihin tarttuu helposti oksia ja havunneulasia. No, pesemistä riittää vaikka toisille jakaa.

Onneksi tämä on vain lyhyt hetki vuodesta ja kun ruoho alkaa jälleen vihertää, niin elämisestä tulee puhtaampaa ja koirat löytävät uusia kujeita. 

 

 

Kuvassa Lotta-Roosa portaikossa ennen ulkoiluhetkeä, jonka jälkeen kuvassa olisi ollut huomattavasti mutaisempi ja likaisempi Lotta-Roosa.

   

Helmin syntymäpäivä

Niin on vuosi kulunut siitä, kun pienoinen Helmi syntyi. Varttui pienestä vauvakoirasta aikuinen villakoira. Kehitys on ollut huimaa. On opittu monia kujeita ja temppuja. Kokoa on tullut kolminkertainen määrä verrattuna siihen, kun Helmi ensimmäisen kerran tassutteli pihallamme. Painoa on tullut lisää toinen mokoma, eli nyt oma kultainen Helmimme on 5 kg "täyttä kultaa".


Olen kiitollinen siitä, että olemme saaneet seurata Helmin ja perheemme muiden kultaisten koirien kasvua. Jokainen päivä on rikkaus ja tuo uusia asioita. Helmi rakastaa juoksemista ja hyppelyä. Pihalla hypyt menevät kuin kaarilennossa ja Helmi on kehittynyt mainioksi vahtikoiraksi.


Helmi on oppinut huolehtimaan omasta perheestään. Helmi pitää huolen siitä, että kaikki ovat läsnä. Välillä tuntuu siltä kuin kolmen koiran lauma pyörisi Helmin säännöillä. Helmi pitää huolen siitä, ettei kukaan jää lepäilemään sohvalle, vaan tarttuu tilaisuuden turvin aina leikinpyörteisiin.


Helmiä voi pitää pienenä ja pippurisena aprikoosin värisenä keskikokoisena villakoirana. Turkki on hennon ohutta, helposti takkuuntuvaa ja vaivaa saa nähdä turkin ylläpidossa. Juuri kun olet laittanut turkin kuntoon, tulee koiralauma tervehtimään ja leikkimään ja sitten onkin niska märkänä... ja taas löytyy takkupörriäinen. Tai ainakin tältä tuntuu. Ei ole turkki helpoimmasta päästä, mutta se antaa esimerkiksi paljon kampausmahdollisuuksia. Meidän oma pikkuinen Helmi on meidän oma pikku jellona.


Onneksi tämä pippurinen jellona on oppinut olemaan trimmauspöydällä rauhallinen pikku vesseli, joka kyllä välillä näyttää luonteensa lujuuden. Kaikki on vaatinut opettelua, kuten trimmauspöydällä toimiminen ja oleminen. Rauhallisesti sinne aina halutaan ja yhä uudelleen se hauska ja kiva paikka on ollut. Ja sellainen se toivottavasti tulee aina olemaan.


Jellonan herkkua ovat herkkupaloista ankka ja ruoista grillattu broileri... arkena meillä ei herkkuja popsita, mutta juhlapäivää ne koristavat. Vietämme Helmin kanssa hauskaa 1-vuotissynttäriä ja samalla hääpäiväämme... juhlistamme niitä jotenkin, mutta miten, se on vielä auki. Herkkuja siihen ainakin liittyy...


Niin ja ulkoilua... saa nähdä joko kevät vie lumen pihamaaltamme pois vai saammeko sitä vielä lisää. Joka tapauksessa hauskaa ulkona aina on.


Onnea on ollut matkassa, kaikki on vuoden aikana mennyt hyvin; toivottavasti matkamme jatkuu tästä eteenpäinkin yhtä suotuisasti. Onnea kaikille merkkipäivää viettäville! ONNEA HELMI!!!

 

Hyvää pääsiäistä!

 

Kuvissa pihaleikkien parissa koiraystävät Nelli, Lotta ja Helmi. Pääsiäisen pyhiä odotellessa ja auringonpaisteen helliessä on ihana kisata ja leikkiä omalla pihalla.

 

Hyvää pääsiäisen aikaa lukijat!

Harvennushakkuu

 

Perheessämme ei tarvitse huolehtia pihamme pensaiden ja puiden leikkaamisesta ja harventamisesta, koska rakkaat koiramme Lotta ja Helmi ahertavat joka päivä vapaaehtoisina tässä työssä. Ehkä tämä harventaminen ei tapahdu aivan oikeaoppisesti, mutta työn teho on huipussaan.

 

Kuvapotretti

 

Niin se kuukausi jälleen vaihtui ja aika menee huristen eteenpäin. Niin vanhenevat koirakaverukset, vaan ei ikä sentään paina. Keväthangilla on kiva olla mamman kuvattavana. Tässä kaverukset ovat leikin jälkeen kokoontuneet mamman ja muiden ihasteltaviksi. Hetken hiljainen pysähdys vain ja taas menoksi; no, sellaista arkemme on. Vilinää ja vilskettä...

 

 

Nelli ja Helmi takarivissä ja etualalla keskellä poseeraa Lotta-Roosamme maaliskuun keväthangilla.

 

Hyvää laskiaista!

 

 

- Hei, mikäs tämä on?, ihmettelevät Helmi ja Lotta.

 

 

 

- Onko se syötävää? Ei. Mitähän lapset sillä tekevät?

 

 

 

- Sehän on liukuri.

 

 

 

- Kahvasta kiinni, ja ei muuta kuin mäkeen!

 

 

 

- Olipas se liukas... Uudestaan.

 

 

 

- Uusi yritys... Mäkeen!

 

 

 

- Anna mäkin kokeilen, sanoo Helmi.

 

 

 

- Liukuri maahan ja kyytiin.

 

 

 

- Näin sitä mennään!, tuumii Lotta. Voi miten kivaa mäessä on!

 

 

 

- Ylpeänä uudestaan mäkeen!