Tervetuloa lukemaan blogiani villakoirista!

torstai 19. joulukuuta 2013

Hyvän joulun toivotus

 
On vilinää, vilskettä pienten tassujen, on korvia, nassuja, pulleita massuja, häntiä vilisten, kun käymme joulun viettohon.
 
Hyvää joulua ja koiramaista vuotta 2014!
 



perjantai 15. marraskuuta 2013

Tervehdys lukijat

 
 
Viime kerrasta onkin hiukan aikaa, tällä kertaa aiheena Topin kuulumiset:
 
Olen varsin terhakkaasti kasvava nuori pojankoltiainen. Täytän loppukuusta viisi kuukautta ja koossa olen ohittanut niin Nellin kuin Helminkin. Olen vertaani vailla toimeliaisuudessa ja hyvin kekseliäs nuori. Rakastan kenkien ja huonekalujen järsimistä (kunhan mamma ei vain huomaa).
 

 
Parasta ja kivointa puuhaa on sateen jälkeen hyppiä neljällä tassulla vesilätäköissä, loiskuttaa vettä ja kahlata siinä! Rakastan vettä, vaikka saisinkin vain vesikipon kanssa kylpeä ja loiskuttaa... onneksi on laattalattia, joten mammakaan ei niin kauheasti ole asiasta huomauttanut.
 

maanantai 7. lokakuuta 2013

Vastaus Valkeakosken Villisten haasteeseen


Kiitos Minnalle Valkeakosken Villiksistä haastetehtävästä!

Alla vastaukset omalta osaltani.

Toivottavasti pääset hyvä lukija nauttimaan aurinkoisista syyssäistä.

Ja kysymykset olivat:
 
1. Kuka olet
Äiti ja aviovaimo, joka on kotoisin pääkaupunkiseudulta.

2. Mihin sinulla menee aikaa eniten viikossa
Perheestä huolehtimiseen (mukaan lukien koirat) ja työtehtäviin.

 3. Mikä eläin olisit
Varmaankin kala, koska pidän veden eri elementeistä.

 4. Tulevaisuuden suunnitelmasi
Lähitulevaisuudessa suunnittelen puutarhanhoitoa (mm. kukkasipuleiden istuttamista) ja koirien trimmaamista. Myöhemmin tulevaisuudessa oman yrityksen perustamista ja pentujen teettämistä koirillani (joista pentujen teettäminen on ensisijalla, jos vain sopiva uros löytyy).

5. Parasta elämässäsi
Rakkaat lapset, aviomies ja muut perheenjäsenet, sisältäen koirat. Lyhyesti perhe.

6. Uskotko haaveisiin
Uskon, haaveet antavat aikaa unelmoida. Haaveet ovat elämän toivonhippuja, jotka toivottavasti toteutuvat.
 
7. Lempiruokasi
Uunilohi ja keitetyt perunat.

8. Mitä löytyy sateenkaaren päästä
Aarre taivainen, onnellisuus. Tai kenties kirstu, jossa on matkalippu Pariisiin.

9. Harrastuksesi
Puutarhanhoito ja villakoirat, valokuvaus sekä leipominen ja ruoanlaitto.

10. Mitä tiedät Valkeakosken Villiksistä
Sen mitä olen kyseisestä blogista lukenut.
 
Esitän haasteen edelleen Postimerkkeilijälle, Förmaaki ja puutarha -blogille sekä seuraaville kenneleille: Kennel Chamaemorus ja Kennel Chanzonet.
 
Kysymykset:
1. Syntymäpaikkakuntasi
2. Paras elämänkokemuksesi
3. Lempikukkasi
4. Jos haluaisit maalata huoneen uuden väriseksi, niin minkä väriseksi
5. Mitä eläimiä perheestäsi löytyy
6. Elämänmottosi
7. Mikä olisi unelmiesi täyttymys
8. Lempivuodenaikasi ja miksi juuri se
9. Lempilaulusi
10. Lempipaikkasi maailmassa
11. Lempiesineesi

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Kuka tuolla kurkistaa? – Sehän on Topi

 

Niin vaan iloisesti kävi, että perheemme kasvoi yhdellä koiravauvalla. Hauvalle tuli nimeksi Topi: Olen iloinen, temmeltävä, palloja rakastava musta keskikokoinen villakoira. Tulin perheen ensimmäiseksi poikakoiraksi tyttöjen (Nellin, Lotan ja Helmin) rinnalle kulkemaan. Ensimmäiset viikot ovat menneet hyvin ja perjantaina sain ensimmäisen rokotuksen (rokotusreissusta selvisin hyvin ja sain oman ääneni kuuluviin, päätin huutaa kunnolla punnituksen jälkeen). Tyttöjen kanssa tulen toimeen erittäin hyvin, kaikki onneksi jaksavat touhuta ja leikkiä kanssani. Tällä hetkellä minulla on ikää 12 viikkoa.

maanantai 19. elokuuta 2013

Harmaahapsinen Lotta-Roosa

 
 
Ihanaa kesäpäivää kirsikkapuun katveessa viettää harmaan hiusvärin saanut Lotta. Värierot saavat Lotan näyttämään hyvin hauskalta.

 
Tästä kuvasta näkee kuinka muu turkki on vielä ruskeassa karvassa, kun taas hiukset hohtavat hienoa helmenharmautta. Nuori eloisa koira, ja ihmisen iässä jo teini (reilut 16 vuotta).

perjantai 2. elokuuta 2013

Kesälaitumelle

 
 
Kesälaitumelle...
 
 
...minne polku johdattaakaan...
 
 
...kahvipöytään pihan antimia maistamaan (sinne Helmi kiitää).
 


lauantai 6. heinäkuuta 2013

Mistäs saataisiin sullekin saippuakuplia?

 
Nyt ne lapset jättivät purkin ja nyt mä saan sen... jee!

Miten tämän korkin saa auki tästä saippuakuplapurkista... mä haluun puhaltaa kuplia!

sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Tänään 30. kesäkuuta

 
Helmiliini: "Jippii, me mennään pesulle."
 
Meillä valmistautuminen Hämeenlinnan Tuuloksessa pidettyyn kaikkien rotujen näyttelyyn alkoi muutama viikko takaperin. Suurin koetus oli eilen ja tänä aamuna. Me taisimme jännittää koiranäyttelyä yhtä paljon kuin Helmi. Olemmehan me melko kokemattomia koiranäyttelyssä kävijöitä.
 
 
 
Papan kanssa harjoittelua niin auringon hemmotellessa kuin sateen sattuessa.
 
Olimme harjoitelleet näyttelyä varten kulkemaan kuten kehässä kuuluisi kulkea. Pääsimme eroon Helmin ”kaakatuksesta” ja ”jarruttamisista”, mutta se miten kävisi näyttelypaikalla jännitti meitä. Uurastus turkin parissa aloitettiin jo viikkoja aikaisemmin. Itse asiassa Helmin turkkia on kasvatettu hänen syntymästään asti, mutta viimeinen silaus tapahtui lauantain ja sunnuntaiaamun aikana. Turkki pestiin puhtaaksi kurasta ja liasta sekä saatiin föönatuksi ja leikatuksi näyttelykuntoon. Viimeinen silaus tehtiin hiusten kiinnilaitolla. Rakas ”Helmiliinimme” oli valmis kehään.
 
 
Helmi trimmauksessa viikko ennen näyttelyä.

 
Helmiliini odottaa sunnuntaiaamuna lähtöä näyttelypaikalle.
 
Innokkaimmat näyttelyharrastajat trimmasivat koiriaan paikanpäällä, kun me Helmin kanssa rauhallisesti katsastimme ilmapiiriä ja kävelimme ympäriinsä ja Helmi otti ensi nuuhkaisut näyttelytantereesta. Helmi oli toisena koirana kehässä; Helmi osallistui junioriluokkaan.
 
Helmi odottaa näyttelypaikalla kehään pääsyä.
 
Helmin ensimmäinen näyttely meni vauhdilla. Villakoirien mittauksen jälkeen alkoi varsinainen näyttely omassa kehässämme (osassa kehistä oli jo arvostelu käynnissä). Helmiä selvästi jännitti. Minä (jalka kipeänä) olin menossa viemään Helmiä ensimmäiseen viralliseen arvioon tuomarin pakeille ja saatiin ensikertalaisena kehässä itseä tyydyttävä suoritus. EH, erittäin hyvä, oli arvio, jonka saimme. Helmin häntä kun vielä saataisiin näyttelypaikallakin pystyyn, niin tulos voisi olla vielä parempi. ONNEA HELMI! Mamma sai näin ollen yhden uuden synttärilahjayllärin.
 
Jippii... kotona ollaan, ensimmäinen kirmaisu autosta nousun jälkeen omalla pihalla.
 
Helmiliini EH, erittäin hyvä, mamman kultiliini.
 
Lotan lämmin halaus ja suukko voittajalle poskelle, ensimmäinen näyttely on ohi.
 
Onnellisena kotona, ja kokemusta rikkaampana. Nyt juhlitaan, onhan kaksinkertainen syy juhlaan!
 

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Kahden viikon aikana sattunutta

 
 
Helmi ja Lotta pelaavat innolla palloilla. Mitä viileämpi päivä, sitä lujempaa juostaan. Helmillä vain on tapana haukkua aina kun juostaan...
 
Viikkoon mahtuu monet pelit ja juoksut, joita Nelli puolestaan tarkkaavaisena vahtii. Olisiko Nelli hiukan tuomarihenkinen?
 
Tässä kuvassa Nelli tarkkaavaisena, sateisen päivän jälkeen.
 
 
Näyttelyyn Nelli-kullasta ei papereista huolimatta ole, koska hampaat eivät täytä näyttelyvaatimuksia (Nelliltä on poistettu yksi kulmahammas). Luonteeltaan Nelli on mitä kultaisin koira. Olisi ihana teettää Nellillä pentuja, kuten muillakin koirillani. Tuleekohan siitä meidän perheen uusi haaste? Löytyykö "sulhasia" koirille, aika näyttää...

Orivedellä haettiin koiranäyttelyssä uusia haasteita... ja totuteltiin näyttelyn kulkuun ja tunnelmaan Lotan kanssa. Tavoitteenamme oli mittauttaa Lotta virallisesti ja saada "haisteltua" miten näyttelyissä toimitaan. Jospa uskaltaisimme mennä myös Helmin kanssa kehään... se vaatii harjoittelua, harjoittelua ja vielä enemmän harjoittelua.

Lotan säkäkorkeudeksi mitattiin 40 cm, eli Lotta on keskikokoinen villakoira niin kuin rekisteripapereissa lukee. Ehkäpä me kasvatamme Lotalle pitkän turkin ja menemme talvella uudestaan näyttelyyn.
 
 
Kuvassa Lotta virallisessa mittauksessa, josta tuloksena 40 cm ja keskikokoinen villakoira.
 
Mukavia pallopelejä ja hyvää juhannusta!

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Lotta ja puutarhatonttuongelma

Laitoimme pihalle kesän tultua jälleen puutarhatontut ja niistä tulikin Lotalle ongelma...
 


lauantai 25. toukokuuta 2013

Helmi puutarhatöissä

 
 
Helmi työnjohtajana mullan levityksessä.


Kiirettä pitää... vahdittavaa riittää, joten täytyy juosta nopeasti.


Tulkaa nyt jo, jotta työt saadaan ajallaan tehdyiksi.
 

lauantai 11. toukokuuta 2013

Lotta 2 vuotta

Lotta-Roosa pari päivää ennen juhlapäivää omalla pihalla tarkkailemassa...
 
Mihin on mahtanutkaan aika mennä, kun jo kaksi ihanaa vuotta yhteistä taivalta on takana. Näin äitienpäivän kynnyksellä rakas Lotta-Roosamme on täyttänyt 2 vuotta.
 
Kaksi vuotta ja jo hitusen harmaata pigmenttiä tukassasi on. Toivottavasti et sentään toisten koirien temmellyksestä ole harmaaksi itseäsi saanut. Kauniit karhumaiset ja äidilliset piirteesi säilyttänyt olet, vaikka pienemmät sinua melkein joka päivä pyörittävät ja hännässäsikin roikkuvat.
 
Leikkiin jaksat tarttua ja huolta toisista pidät äidin vaistollasi, joka sinusta rakas koiramme huokuu kaikin tavoin.
 
Yhteinen taival on ollut vauhdikasta ja antoisaa. Nyt juhlitaan oikein kunnolla lahjojen ja herkuttelujen parissa. Herkut mieleisiksi valittu on ja juhlimme auringon helliessä juhlapäivänäsi, missäpä muuallakaan kuin kodin turvallisessa ilmapiirissä.
 
Onnea suklaanruskea Lotta-kulta!
 

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Kevättä kohden

 
Lumikasoja olemme odotelleet sulaviksi jo tovin. Viime viikko toi toivon keväästä, kun vesisateet alkoivat. Sadetta on riittänyt ja lumi on sulanut pihamaalta lähes olemattomiin. Puutarhan ystävänä kauhistuttaa kaikki tulevat työt, mutta meidän kolmea ns. mutatassua ei kevät haittaa. Päinvastoin uusia hajuja ja nuuhkimista on riittänyt niin paljon, että taas on se vuoden mutaisin aika… kuonot ja tassut mullassa… jalkoihin tarttuu helposti oksia ja havunneulasia. No, pesemistä riittää vaikka toisille jakaa.

Onneksi tämä on vain lyhyt hetki vuodesta ja kun ruoho alkaa jälleen vihertää, niin elämisestä tulee puhtaampaa ja koirat löytävät uusia kujeita. 
 
 
Kuvassa Lotta-Roosa portaikossa ennen ulkoiluhetkeä, jonka jälkeen kuvassa olisi ollut huomattavasti mutaisempi ja likaisempi Lotta-Roosa.
   

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Helmin syntymäpäivä

Niin on vuosi kulunut siitä, kun pienoinen Helmi syntyi. Varttui pienestä vauvakoirasta aikuinen villakoira. Kehitys on ollut huimaa. On opittu monia kujeita ja temppuja. Kokoa on tullut kolminkertainen määrä verrattuna siihen, kun Helmi ensimmäisen kerran tassutteli pihallamme. Painoa on tullut lisää toinen mokoma, eli nyt oma kultainen Helmimme on 5 kg "täyttä kultaa".


Olen kiitollinen siitä, että olemme saaneet seurata Helmin ja perheemme muiden kultaisten koirien kasvua. Jokainen päivä on rikkaus ja tuo uusia asioita. Helmi rakastaa juoksemista ja hyppelyä. Pihalla hypyt menevät kuin kaarilennossa ja Helmi on kehittynyt mainioksi vahtikoiraksi.


Helmi on oppinut huolehtimaan omasta perheestään. Helmi pitää huolen siitä, että kaikki ovat läsnä. Välillä tuntuu siltä kuin kolmen koiran lauma pyörisi Helmin säännöillä. Helmi pitää huolen siitä, ettei kukaan jää lepäilemään sohvalle, vaan tarttuu tilaisuuden turvin aina leikinpyörteisiin.


Helmiä voi pitää pienenä ja pippurisena aprikoosin värisenä keskikokoisena villakoirana. Turkki on hennon ohutta, helposti takkuuntuvaa ja vaivaa saa nähdä turkin ylläpidossa. Juuri kun olet laittanut turkin kuntoon, tulee koiralauma tervehtimään ja leikkimään ja sitten onkin niska märkänä... ja taas löytyy takkupörriäinen. Tai ainakin tältä tuntuu. Ei ole turkki helpoimmasta päästä, mutta se antaa esimerkiksi paljon kampausmahdollisuuksia. Meidän oma pikkuinen Helmi on meidän oma pikku jellona.


Onneksi tämä pippurinen jellona on oppinut olemaan trimmauspöydällä rauhallinen pikku vesseli, joka kyllä välillä näyttää luonteensa lujuuden. Kaikki on vaatinut opettelua, kuten trimmauspöydällä toimiminen ja oleminen. Rauhallisesti sinne aina halutaan ja yhä uudelleen se hauska ja kiva paikka on ollut. Ja sellainen se toivottavasti tulee aina olemaan.


Jellonan herkkua ovat herkkupaloista ankka ja ruoista grillattu broileri... arkena meillä ei herkkuja popsita, mutta juhlapäivää ne koristavat. Vietämme Helmin kanssa hauskaa 1-vuotissynttäriä ja samalla hääpäiväämme... juhlistamme niitä jotenkin, mutta miten, se on vielä auki. Herkkuja siihen ainakin liittyy...


Niin ja ulkoilua... saa nähdä joko kevät vie lumen pihamaaltamme pois vai saammeko sitä vielä lisää. Joka tapauksessa hauskaa ulkona aina on.


Onnea on ollut matkassa, kaikki on vuoden aikana mennyt hyvin; toivottavasti matkamme jatkuu tästä eteenpäinkin yhtä suotuisasti. Onnea kaikille merkkipäivää viettäville! ONNEA HELMI!!!


 

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Hyvää pääsiäistä!

 
Kuvissa pihaleikkien parissa koiraystävät Nelli, Lotta ja Helmi. Pääsiäisen pyhiä odotellessa ja auringonpaisteen helliessä on ihana kisata ja leikkiä omalla pihalla.
 
Hyvää pääsiäisen aikaa lukijat!








sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Harvennushakkuu

 



Perheessämme ei tarvitse huolehtia pihamme pensaiden ja puiden leikkaamisesta ja harventamisesta, koska rakkaat koiramme Lotta ja Helmi ahertavat joka päivä vapaaehtoisina tässä työssä. Ehkä tämä harventaminen ei tapahdu aivan oikeaoppisesti, mutta työn teho on huipussaan.
 

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Kuvapotretti

 
Niin se kuukausi jälleen vaihtui ja aika menee huristen eteenpäin. Niin vanhenevat koirakaverukset, vaan ei ikä sentään paina. Keväthangilla on kiva olla mamman kuvattavana. Tässä kaverukset ovat leikin jälkeen kokoontuneet mamman ja muiden ihasteltaviksi. Hetken hiljainen pysähdys vain ja taas menoksi; no, sellaista arkemme on. Vilinää ja vilskettä...
 
 
Nelli ja Helmi takarivissä ja etualalla keskellä poseeraa Lotta-Roosamme maaliskuun keväthangilla.
 

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Hyvää laskiaista!

 
 
- Hei, mikäs tämä on?, ihmettelevät Helmi ja Lotta.
 
 
 
- Onko se syötävää? Ei. Mitähän lapset sillä tekevät?
 
 
 
- Sehän on liukuri.
 
 
 
- Kahvasta kiinni, ja ei muuta kuin mäkeen!
 
 
 
- Olipas se liukas... Uudestaan.
 
 
 
- Uusi yritys... Mäkeen!
 
 
 
- Anna mäkin kokeilen, sanoo Helmi.
 
 
 
- Liukuri maahan ja kyytiin.
 
 
 
- Näin sitä mennään!, tuumii Lotta. Voi miten kivaa mäessä on!
 
 
 
- Ylpeänä uudestaan mäkeen!