Joulutervehdys vauhdikkailta koiraystäviltä...

 

 

 

Hyvää ja rauhallista joulunaikaa sekä siunattua uutta vuotta 2013!

 

Täältä kuusen juureltako joululahjapaketit löytyvät?

 

Hyvää itsenäisyyspäivää 2012!

 

 

Hyvää itsenäisyyspäivää!

 



Helmi 7 kuukautta

Perheemme nuorimmainen täytti 8.11. seitsemän kuukautta.

 

Nuori neiti on kasvanut Nellin mittoihin ja ehkäpä hitusen ohitsekin. Nuoresta neidistä on kasvanut koirakolmikon vauhdinpitäjä ja pikkupomo. Mukavasti menee Helmi Fanny Marian kanssa ja sopeutuminen on ollut tosi hyvää. Trimmaukseenkin vähitellen totutaan, mutta kun turkki tulee märäksi, hän on kuin uitettu vesikoira. Kuvistakin saa arvuutella, onko kyse villakoirasta vai jostain muusta rodusta.

 

Tällaista tämä arki on: aina ei olla näyttelyturkissa ja -kunnossa, mutta hauskaa koira-arkea vietetään ja vauhtia riittää! Onnea Helmille ja Helmin sisaruksille...

Maistuisi varmaan sullekin

Ehkäpä kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa…

 

Kun ulkona on riehuttu ja vauhtia pidetty, on temmellyksen lomassa sulossa tullut nälkä kurniva kova. Tukka takkuinen ja sotkuinen ei menoa haittaa, kun ulkoilun jälkeen käy tassujen tie ruoka-aittaan… on keittiössä herkullinen tuoksu, kutsuu se välittömästi meitä sinne.

 

Aamuin illoin nälkä vaivaa pientä kaveruskolmikkoa… maistuis pala mullekin, mahtaakohan mamma huomata, jos hiukan vain lipaisen ja kuonollani haukkaan, palan pitsaherkkua naukkaan…

 

Ah, maistuu makoisalta pitsa kotoinen ja se kun silmät väsyneiden leikkijöiden avautumaan saa ja masun kurnimaan…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lotta-Roosa ja muut vahtikaverukset

 

Lotta sai suositusten mukaiset rokotukset pari viikkoa sitten. Nuori neiti näytti eläinlääkärissä oman luonteensa toisen puolen. Emme meinanneet millään päästä sisälle eläinlääkäriin, kun nuori neiti Lotta-Roosa laittoi "jarrut päälle", eikä liikkunut senttiäkään. Tarvittiin erittäin paljon houkuttelua, jotta Lotta asteli liuskaa pitkin ulko-ovea kohden. Pääsimme sisälle ja Lotta meni tyytyväisenä vaa'alle, joka näytti tasan 11 kg.

 

Odotussalissa Lotta ei kuitenkaan vielä ollut rohkea ennen kuin pääsi syliin…. alkoi jopa komennella muita koiria ja näyttää oman vihaisen murrausluonteensa. Sisään asteli muita kivoja koirakavereita ja mitä isompi koira, niin sitä hurjemman murinan Lotta aloitti. No, onneksi meidän ei tarvinnut kauaa odottaa eläinlääkärille pääsyä.

 

Eläinlääkärin tarkistus meni hyvin. Lottaa tosin jännitti, mikä ilmeni tärinänä ja hurja Lotta muuttui pieneksi nössykäksi, mamman pikku kullaksi. Lotta antoi muitta mutkitta rokottaa itsensä, eikä rokotuksista tullut mitään jälkimaininkeja. Nyt kun kaikki rokotukset ovat jälleen ajan tasalla ja kunnossa, voi vapaasti touhuta ja melskata.

 

Se oli hyvä harjoitus murrauksesta ja haukunnasta, kun taitoa tarvittiin varhain sunnuntaiaamuna, kun kotiimme yritti tunkeutua epämääräinen nuorimies. Onneksi tästä selvittiin pelkällä järkytyksellä. On se hyvä tietää, että kiltti pieni Lotta-Roosa onkin varsin hurja kaveri puolustamaan perhettään ja omaisuuttaan vaaran uhatessa. Turvallisia lukkopäiviä ja varovaisuutta maallakin näköjään tarvitaan!

 

Anova saa, jos hänelle annetaan

 

 

Tässä kolme karvaturriamme esittelee taitojaan kerjäämisessä. Herkkupalat kerjätään, jos ne haistetaan taskusta tai laatikosta. Tassu raapii kaapin ovea ahkerasti, mutta rajansa kaikella... ei ylenpalttisesti herkkuja, koska muuten ne eivät tehoa silloin kun koirakaverusten Helmin, Nellin ja Lotan tarvitsee osata tehdä jotain. Kiitospalat ovat hyviä tehokeinoja palkita esimerkiksi trimmauksen jälkeen.

 

 

 

 

 

 

Kerjäämisen mestareita koirani kuitenkin ovat ja ruokapöydästäkin he kerjäävät herkkuja, mutta sieltä niitä ei tipu! Jos tässä asiassa antaa periksi, niin herkkupaloja saa antaa silloinkin kun vieraita on käymässä ja istutaan ruokapöydän ääressä. Asia on niin, että siitä en tykkää, että koira on pöydässä vieraiden aikana tai siitä että koira kerjää pöydässä… yritän ainakin komentaa heidät pois ruokapöydän äärestä ruokailun tai kahvin ajaksi. Tähän saakka komento on tehonnut suhteellisen hyvin ja siitä minä ja perheeni pidämme…

 

 

Ah, niin ihana syksy

 

Helmi esittäytyy kuvissa sottaisena, mutaisena ja hiukan hämillään… "Miten tässä leikissä tuli näin kurja olo? Mitä mamma tää on? Mulla on kurja olo; olen märkä ja mutainen pieni hauva, joka palelee."

 

 

 

No, saattaa arvata mitä teimme seuraavaksi… Niin matkamme kävi pesuhuoneeseen. Ja koska koko koira oli aivan hirveässä kunnossa, oli edessä koko helahoito: pesu, föönaus ja harjaus.

 

 

 

 

Rukoilen, että tämä ah niin ihana syksy kaikkine ihanine väreineen muuttuisi kuivemmaksi ja tulisi vaikka pieni pakkanen. Kunpa tämä kaoottinen pesuruljanssi helpottuisi. Tämä jos mikä on sitä koiraperheen arkea; vai mitä sanotte?

 

 

 

 

 

 

Koirakolmikko vauhdissa

 

 

Aikaa on mennyt tovi ja tässä on pidelty syysflunssaa kolmatta viikkoa ja odotettu pakkaskelejä…

 

 

 

On ollut pakko puurtaa puutarhassa, jotta talvi saa laskeutua sinne… Puutarhaan, jossa koirakolmikko telmii, voi muuten tutustua Puutarhaelämää-blogissani: http://puutarhanhelmia.blogspot.com.

 

 

 

 

Taas on alkanut ah niin ihanan syksyn kelit… sadetta, sadetta ja sadetta. Koirat ovat suoraan sanottuna aivan hirveässä kunnossa; mutta onhan nyt trimmausviikonvaihde.

 

 

 

 

Tosin eipä sade ole leikkiä haitannut… koirilla on aina kivaa leikkiä ja riehua ulkona, aivan kuin pikkulapsilla. Tässä tekstissä kuvia, joissa koirakolmikko ottaa toistensa puuhasteluista ja yhdessä leikkimisestä portaissa kaiken irti.

 

 

 

 

Mukavan kuulakasta syksyä!

 

 

 

 

 

 

Ripitetty ja rokotettu

Helmi on nyt ripitetty ja rokotettu neiti. Enää ei oikein mahda kuvitella, kuinka pieni neiti olikaan vielä hetki sitten. Lyhyen ajan kuluessa Helmistä on kasvanut iso ja rohkea tyttö. Tyttö osaa haukkua ja pitää muut koirat komennossa. Ainoa joka täysipäiväisesti jaksaa puuhastella Helmin kanssa on Lotta. Lotta, meidän "kanaemo", joka pitää Helmistä huolta ja jonka kärsivällisyys on vertaansa vailla. Nelli seuraa vierestä ja kun Helmillä vauhti jatkuu ja jatkuu... hakee Nelli jo turvapaikkaa sylistä… Sohvatkin tulivat tutuiksi kolme viikkoa sitten…
 

Väsymättömät koirakaverukset

Tänään elokuun puolivälissä ovat ilmat jo viilentyneet. Sumua on aamuisin ja maakin on kostea... mutta se ei koiraperhettämme haittaa. Menoa ja meininkiä riittää, vaikka muille jakaa. On siinä muilla koirilla ja ihmisillä ihmettelemistä, kun kaverusten puuhastelu ja leikki jatkuu, jatkuu ja jatkuu aina vaan. Kyseessä on kolme eläväistä koiralasta, jotka eivät väsähdä juuri koskaan. Tai ovathan he välillä väsyneitä… onneksi, kun ilta koittaa!!!

Tässä muutama kuva leikistä pihamaalla...

Helmi 14 viikkoa ja täynnä virtaa

Helmi, mamman pieni söpö hunajainen kullanmuru täyttää tänään 14 viikkoa. Vauhtia ja touhua riittää vaikka muille jakaa. Päättäväinen nuori neiti päätti 14 viikkoa vanhana kielloista huolimatta tarttua siivouspuuhiin… hyvä vaan, mutta siivouspuuhien varsinainen tarkoitus tuli ilmi vasta hetken päästä…

Tarkoituksena oli nimittäin päästä eroon siivoamisesta ja terassien lattioiden lakaisusta. Tomera neiti tarttui haukkujen jälkeen toimiin ja katuharja sai kyytiä. Tässä alla kuvasarja, jonka Helmi toisti kahteen kertaan kielloista huolimatta… päättäväinen ja tomera nuori neiti kun on.

Trimmauspuuhissa...

Kesäkuussa päätettiin kesäisen lämpimänä päivänä trimmata kaikki kolme koiraa. Trimmaus päätettiin tehdä ja toteuttaa ulkosalla, kun sää kerrankin suosi. Alla on kuvaotoksia kaikkien kolmen koiran osalta. Trimmauksessa tarvittiin karstaa, kampaa, saksia ja trimmauskonetta… ja tietenkin myös kynsisakset ja pinsetit korvakarvojen nyppimiseen.

Ennen trimmausta oli Nelli, Lotta ja Helmi harjattu ja pesty sekä föönattu kuiviksi, jotta turkista saisi mahdollisimman hyvänmallisen. Villakoirakerhon Internet-sivuilla voi tutustua eri leikkausmalleihin. Omalla koirakolmikolla on jokaisella oma mallinsa, joihin olet jo päässyt aikaisemmissa valokuvissa tutustumaan.

Ensimmäinen trimmattava oli meidän vasta-alkajamme Helmi. Parhaiten ammattilaisen ottein työnteko onnistui Helmin osalta sylissä tehden. Helmiltä trimmattiin kuono, kaula ja tassut sekä häntä. Hänelle kasvatellaan turkkia vielä mahdollista leijonaleikkausta varten…

 

Helmi oli yllättävän rauhallinen trimmausta tehtäessä… jopa tassut trimmattiin mallikelpoisesti.

Lopuksi oli vuorossa kynsien leikkuu ja korvien nyppiminen. Helmin kynnet ovat todella vaaleat… saakin olla tarkkana, kun niitä leikkaa; ovat ne vielä niin pikkuiset.

 

Nellin turkki ajeltiin koneella lyhyemmäksi ja jalkoihin jätettiin pyöreät pallot.

 

Turkki viimeisteltiin saksilla ja esimerkiksi jalkojen pyöreät pallot syntyivät saksien avulla.

 

Kuvassa Nelli poseeraa pöydällä makuuasennossa, jossa Nellin korvat saa parhaiten putsattua karvoista.

Lotta poseeraa joukon viimeisenä seisoen ryhdikkäästi trimmauspöydällä, kun selän päällysturkkia lyhennetään… jalkojen karvojen on tarkoitus jäädä pitkiksi.

Vauhtia riittää!

Vauhtia riittää ja pihatanner tömisee, kun kolme koiraa juoksee kilpaa! Mitä pieni edellä, sitä kovempaa isommat perässä. Ja kun vanhimmalta vauhti hyytyy, nuorimmat vain jatkavat leikkiä edelleen.