Hoitoainetta tarvitaan...

Olisi taas jälleen aika trimmata koirat… valokuvista sen viimeistään huomaa. Täytynee käydä ostamassa hoitoainetta, koska viimeksi se loppui.

 

 

 

Koirien takkimuoti esittelyssä

Joulu meni ja uusivuosi vaihtui. Kiirettä on pitänyt niin aikuisilla ja lapsilla kuin myös koirakaveruksilla Nellillä, Lotalla ja Helmillä. Pihalla on riittänyt vauhtia ja vaarallisia tilanteita: esteitä hypitty, lumikolia haukuttu ja lumiukkoja haisteltu.

 

Koirien uusi takkimuoti (joulupukin tuomisia) on esittelyssä kuvissa. On se kumma juttu, kun saisi olla lämmin karvainen toppatakki turkin peitteenä, niin koirat yrittävät viedä takit toisiltaan.

 

 

 

Joulutervehdys vauhdikkailta koiraystäviltä...

 

 

 

Hyvää ja rauhallista joulunaikaa sekä siunattua uutta vuotta 2013!

 

Täältä kuusen juureltako joululahjapaketit löytyvät?

 

Hyvää itsenäisyyspäivää 2012!

 

 

Hyvää itsenäisyyspäivää!

 



Helmi 7 kuukautta

Perheemme nuorimmainen täytti 8.11. seitsemän kuukautta.

 

Nuori neiti on kasvanut Nellin mittoihin ja ehkäpä hitusen ohitsekin. Nuoresta neidistä on kasvanut koirakolmikon vauhdinpitäjä ja pikkupomo. Mukavasti menee Helmi Fanny Marian kanssa ja sopeutuminen on ollut tosi hyvää. Trimmaukseenkin vähitellen totutaan, mutta kun turkki tulee märäksi, hän on kuin uitettu vesikoira. Kuvistakin saa arvuutella, onko kyse villakoirasta vai jostain muusta rodusta.

 

Tällaista tämä arki on: aina ei olla näyttelyturkissa ja -kunnossa, mutta hauskaa koira-arkea vietetään ja vauhtia riittää! Onnea Helmille ja Helmin sisaruksille...

Maistuisi varmaan sullekin

Ehkäpä kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa…

 

Kun ulkona on riehuttu ja vauhtia pidetty, on temmellyksen lomassa sulossa tullut nälkä kurniva kova. Tukka takkuinen ja sotkuinen ei menoa haittaa, kun ulkoilun jälkeen käy tassujen tie ruoka-aittaan… on keittiössä herkullinen tuoksu, kutsuu se välittömästi meitä sinne.

 

Aamuin illoin nälkä vaivaa pientä kaveruskolmikkoa… maistuis pala mullekin, mahtaakohan mamma huomata, jos hiukan vain lipaisen ja kuonollani haukkaan, palan pitsaherkkua naukkaan…

 

Ah, maistuu makoisalta pitsa kotoinen ja se kun silmät väsyneiden leikkijöiden avautumaan saa ja masun kurnimaan…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lotta-Roosa ja muut vahtikaverukset

 

Lotta sai suositusten mukaiset rokotukset pari viikkoa sitten. Nuori neiti näytti eläinlääkärissä oman luonteensa toisen puolen. Emme meinanneet millään päästä sisälle eläinlääkäriin, kun nuori neiti Lotta-Roosa laittoi "jarrut päälle", eikä liikkunut senttiäkään. Tarvittiin erittäin paljon houkuttelua, jotta Lotta asteli liuskaa pitkin ulko-ovea kohden. Pääsimme sisälle ja Lotta meni tyytyväisenä vaa'alle, joka näytti tasan 11 kg.

 

Odotussalissa Lotta ei kuitenkaan vielä ollut rohkea ennen kuin pääsi syliin…. alkoi jopa komennella muita koiria ja näyttää oman vihaisen murrausluonteensa. Sisään asteli muita kivoja koirakavereita ja mitä isompi koira, niin sitä hurjemman murinan Lotta aloitti. No, onneksi meidän ei tarvinnut kauaa odottaa eläinlääkärille pääsyä.

 

Eläinlääkärin tarkistus meni hyvin. Lottaa tosin jännitti, mikä ilmeni tärinänä ja hurja Lotta muuttui pieneksi nössykäksi, mamman pikku kullaksi. Lotta antoi muitta mutkitta rokottaa itsensä, eikä rokotuksista tullut mitään jälkimaininkeja. Nyt kun kaikki rokotukset ovat jälleen ajan tasalla ja kunnossa, voi vapaasti touhuta ja melskata.

 

Se oli hyvä harjoitus murrauksesta ja haukunnasta, kun taitoa tarvittiin varhain sunnuntaiaamuna, kun kotiimme yritti tunkeutua epämääräinen nuorimies. Onneksi tästä selvittiin pelkällä järkytyksellä. On se hyvä tietää, että kiltti pieni Lotta-Roosa onkin varsin hurja kaveri puolustamaan perhettään ja omaisuuttaan vaaran uhatessa. Turvallisia lukkopäiviä ja varovaisuutta maallakin näköjään tarvitaan!